Sintillä on ollut pari viimeistä päivää melkoinen tarve puskea masusta läpi. Meno on ollut välillä aivan tolkutonta ja onpa nyt otettu ensimmäiset painiottelutkin. ;o) Toinen siellä masun sisällä puskee jaloilla/pepulla sen minkä ehtii ja äiti työntää takaisin. No, hellää painiahan tuo on, mutta aikamoiset voimat pikkuisella jo on. Äidin nivuset ovat jälleen kovilla, kun pikku-Sintti pyörittelee nyrkkejään, hmmm.... sanoisinko vaikka, että hieman häiritsevästi. Kaunis pyyntö lopettaa nivusen kaivelu ei ole tuottanut tulosta, ilmeisesti se on niin mukava paikka tökkiä, että tökkiköön. Kohtahan sitä jo nähdään masun tällä puolen. Kun nyt vaan malttaisi Sinttiliini pysyä masussa muuttorumban yli...